lauantai 15. marraskuuta 2008

osa 2: Kasvamista ja karismaattinen pingviini

Tervetuloa Vernonien toisen osan pariin! Kylläpä tekeminen oli työlästä, mutta sain osan kuitenkin kunnialla valmiiksi! Lukekaa, nauttikaa & kommentoikaa!




Kilian oli innoissaan uudesta tulokkaasta, sillä hän oli toivonut lasta ja useamman vuoden. "Muistat sitten pysyä erossa päihteistä ja raa'asta kalasta ja rasvaisista ruuista! Ja töihin ei ole menemistä, lapsi on nyt etusijalla." Laurenia hiukan huvitti Kilianin vakavuus, sillä raskaushan oli vielä alkuvaiheessa.
Illalla ruokapöytään istuessaan Lauren huomasi kynttilät ja mausteisen tuoksun keittiöstä. Sen kummempia kuitenkaan miettimättä nälkäinen Lauren istahti pöytään.
"Mmmm... onpas herkullista", sanoi Lauren ja päätti maistaa suraavaksi kastikeessa loikoilevia mausteisia kasvispyöryköitä. "Kultaseni, mehän olemme puhuneet seuraavasta vaiheesta useaan kertaan, ja nyt kun vauvakin on tulossa niin...", aloitti Kilian lempeällä äänellä.

"...niin että, tulisitko vaimokseni?" "Oi Kilian, tottakai tulen", sanoi Lauren, eikä meinannut saada ruokaa kurkustaan alas. Kun Lauren laittoi perinteistä kihlasormusta vasempaan nimettömäänsä, tunsi hän kuinka vauva potkaisi.
Illalla Kilian harjasi hampaitaan lähes puoli tuntia, koska hän oli niin onnellinen. *pepsodent* 8D
Kilian (tai no minä enimmäkseen) piti eilisestä kampauksestaan niin pajon, että päätti saksia kuontaloaan hieman. "Lasit sitten lähtevät!" huusi Lauren olohuoneen sohvalta. Man's got to do what man's got to do, ajatteli Kilian ja piilotti lasinsa pesualtaan alakaappiin haikeana myöhäisempää käyttöä varten.
Much better!
Jaa-a, mitäköhän sieltä telkkarista oikein tulee..? Kilian on juuri sopivasti lomalla, sillä vauvan pitäisi syntyä hetkenä minä hyvänsä.
Ja niinhän siinä sitten kävikin, sillä Lauren synnytti toisen sukupolven maailmaan samana yönä.
"Kulta, pitäisiköhän minun ajaa sinut sairaa..." "ET VARMAAN AJA! TÄMÄ TAPAHTUU TÄSSÄ JA NYT!!!!!!!!!" "Juu, okei, ihan miten vaa..." "AAAAAAAAAAAAA!!!!!!!!!!!!!!!"

Sieltä syntyikin oikein soma pikku vesseli, poika nimeltä Lewis. Kuka muka väittää, että Hello Kitty ja pinkki ovat työille, häh?! Kuulkaas nyt, tämä on miehistä touhua! Mur.
Lauren ihastui Lewisiin heti ensi silmäyksellä. Hän peri äitinsä ihonvärin, silmät ja hiukset (tosin ne voivat olla myös isältä =) ) eli toisin sanottuna kaiken.
Myös isä oli ylpeä ensimmäisestä lapsestaan, etenkin kun hän on poika. Kilianin mukaan pojasta tulee joko James Bondin stunttimies, Kimi Räikkösen manttelinperijä tai Simcityn ensimmäinen
teini, joka on vieraillut Marsissa. Ehkä noita kaikkia. Lauren taas ajatteli jotain rauhallisempaa, kenties kirjastonhoitajaksi?
Vanhemmat rakastivat poikaa koko sydämestään, ja eritysesti sitä, kuinka helppo ja hiljainen lapsi Lewis oli ainakin tähän asti ollut.
Lewis oli jopa niin rauhallinen, että Lauren pääsi käymään töissäkin. Ja ylennyshän sieltä tuli. Lauren on nyt kuuluisan Fraans De Mullenmöllerin poliisiakatemian harjoittelija.
Mutta aika vierii, vaikka sitä ei aina haluaisi uskoakaan. Oli Lewisin syntymäpäivien aika.
Nyt sitä mennään! Varopas noita heittoja Lauren, Lewis ei ole pehmolelu...
Tälläinen mukula Lewisista kasvoi, söpö pikku taaperoinen. Ja näyttää ihan pojalta! = }

Lauren päätti jäädä hoitovapaalle, jotta saisi viettää aikaa enemmän poikansa kanssa. Lumileikit olivat Lewisin lempipuuhaa, tosin lumensyönti taisi olla veitikalle se ykkösjuttu.
Missäs pipot, hyvä herrasväki?


"Katso Lewis, eikös olekin tosi hieno lumiukko?" Lewis nimesi ukon Gugguläguugeliksi, älkää kysykö miksi. Todennäköisesti jotain taaperoiden koodikieltä. :D

"Heitä äpäää, heitä!"
Lauren ja Kilian olivat alkaneet puhua toisesta lapsesta jo Lewisin syntymän jälkeen, ja oli aika pistää hösseliksi! Varsinkin Laurenia vaivasi kova vauvakuume.
Onneksi olkoon, herra ja rouva Vernon!

Vielä virallinen hääpotretti
Ja-ei-niin-virallinen hääpotretti

Häiden jälkeen oli aika palata arkeen, ja se jos mikä Laurenilta luonnostui. Ainoa huono puoli uudessa raskaudessa oli, ettei Lauren pääsisi töihin, ja hänellä alkoi olla jo melkoinen kaipuu opistolle.
Plumbs! Siellä se vauva odotteleepi. Laurenin toinen raskaus on ollut vaikeampi kuin toinen, ja lääkärissä ollaankin ravattu jo usampaan otteeseen. Viimeisellä käynnillä lääkäri oli määrännyt Laurenin vuodelepoon vauvan syntymään saakka.

Cheese! Ylennystä pukkaa...
"I-si. Sano i-si", Kilian nautti täysin riennoin lapsensa opettamisesta. "Iti!"
"Tuo oli mahtavaa kultaseni, isin pikku astronautti!"

Pingiivillä oli oikein mukavaa aikaa jutustellessaan lumiukolle (mikäsenniminytolikaan?) maailman nälänhädästä ja ilmaston lämpenemisestä. Ukkokin taisi lämmetä pingviinille.
Myös Kilian piti pikkuisesta kaverista, mutta jostain syystä Lauren ei halunnut sitä sisälle taloon. =)
Oli taas Lewisin synttäreiden aika, ja tälläinen suloinen nuorimies sieltä kuoriutuikin.
"Onneksi olkoon, Lewis!" "Kiitti äiti." Lewis kasvoi muuten platinamielialalla
"Haa, lahjoja! Jes!" Kilian, kummankohan teistä piti olla siellä vuodelevossa...!? Mur.
Juuri kun Kilianin synttäreitä alettiin juhlimaan, Laurenin synnytys käynnistyi. AAAAAA!!!!

Perhepotretissa Kilian, Lewis, Lauren ja Laurenin sylissä pieni Leona.

Tässä oli nyt tämä osa, seuraavassa seurataan Leonan kasvua.

Ei kommentteja: